Mikä nimi Suomelle ennen talvisotaa?

[rakaja]

Esimerkiksi huutokaupoissa myydään joskus tuotteita, joissa Suomen kartta on tavalla tai toisella esillä niillä rajoilla, jotka olivat voimassa ennen talvisotaa. Usein tällaisesta kartasta käytetään mielestäni virheellisesti nimeä Suur-Suomi.
Kysymys: Onko olemassa hyvää ja nasevaa nimitystä itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmenien kokoiselle Suomelle?

[Tapio Onnela]

Olisikohan täsmällisin ja yksinkertaisin ilmaisu vain: Suomen kartta vuodelta XXXX, tai vuoden XXXX rajoilla? Tai Suomen kartta Tarton rauhan 1920 rajoilla?

[Ciccio]

Erkki Vettenniemen väitöskirjassa itsenäisen Suomen historia on jaettu kolmeen jaksoon:

1. Itsenäisyyden horisontti 1920 - 1940
2. Punainen horisontti 1940 - 1990
3. Jaettu horisontti 1991 - 2000

Suuresta, yhtenäisestä ja suomalaisten heimojen asuttamasta
Suur- Suomesta haaveili Stalinin likvidoima Edvard Gylling N-Karjalassa.
Ja
suomalaisten ikivanhan unelman Suur- Suomesta lupasi toteuttaa myös
Otto Ville Kuusisen Terijoen hallituskin.

Enää 2006 ei ole yhdistettäviä suomalaisia heimoja, mutta minkähän
nimen voisi antaa Suomen tulevaisuuden horisontille 2001 - ?

[Emma-Liisa]

Erkki Vettenniemen väitöskirjassa itsenäisen Suomen historia on jaettu kolmeen jaksoon:

1. Itsenäisyyden horisontti 1920 - 1940
2. Punainen horisontti 1940 - 1990
3. Jaettu horisontti 1991 - 2000

Suuresta, yhtenäisestä ja suomalaisten heimojen asuttamasta
Suur- Suomesta haaveili Stalinin likvidoima Edvard Gylling N-Karjalassa.
Ja
suomalaisten ikivanhan unelman Suur- Suomesta lupasi toteuttaa myös
Otto Ville Kuusisen Terijoen hallituskin.

Enää 2006 ei ole yhdistettäviä suomalaisia heimoja, mutta minkähän
nimen voisi antaa Suomen tulevaisuuden horisontille 2001 - ?

Eikö tuo jaotus koske Vetteniemen tutkimusten aihetta? En ymmärrä, mitä tekemistä sillä on muiden aiheiden kanssa.

[Ciccio]

Jaotus on Vettenniemen tutkimuksen ja sivuaa vaikkapa seuraavaa:

1. Ensimmäinen tasavalta 1920 - 1944
Itsenäinen Suomi eheytyi ja säilyi demokraattisena, syntyi talvisodan
henki ja puolustustahto.
Neuvostoliitto aloitti Suomen sisäisiin asioihin puuttumisen Moskovan
rauhan jälkeen, jolloin Suomi oli "motissa".
Suomi osti torjuntavoitoillaan aikaa niin Saksan kuin Neuvostoliitonkin
suhteen 1944.

2. Toinen tasavalta 1944 - 1991
Neuvostoliiton jatkuvasti lisääntynyt puuttuminen Suomen ulko- ja
sisäpolitiikkaan, suomettuminen.
yya- sopimus, yöpakkaset, noottikriisi jne.

3. Kolmas tasavalta 1991 alkaen
Neuvostoliitto romahti 1991, Suomi jätti EU- hakemuksen 1993 ja
hyväksyttiin täysjäseneksi 1995
Jaettu horisontti Suomen ollessa puolueeton, toisen tasavallan aikana
oli yya- sopimus (sotilasliittosopimus cccp:n kannalta katsottuna)

[Emma-Liisa]

Jaotus on Vettenniemen tutkimuksen ja sivuaa vaikkapa seuraavaa:

1. Ensimmäinen tasavalta 1920 - 1944
Itsenäinen Suomi eheytyi ja säilyi demokraattisena, syntyi talvisodan
henki ja puolustustahto.
Neuvostoliitto aloitti Suomen sisäisiin asioihin puuttumisen Moskovan
rauhan jälkeen, jolloin Suomi oli "motissa".
Suomi osti torjuntavoitoillaan aikaa niin Saksan kuin Neuvostoliitonkin
suhteen 1944.

2. Toinen tasavalta 1944 - 1991
Neuvostoliiton jatkuvasti lisääntynyt puuttuminen Suomen ulko- ja
sisäpolitiikkaan, suomettuminen.
yya- sopimus, yöpakkaset, noottikriisi jne.

3. Kolmas tasavalta 1991 alkaen
Neuvostoliitto romahti 1991, Suomi jätti EU- hakemuksen 1993 ja
hyväksyttiin täysjäseneksi 1995
Jaettu horisontti Suomen ollessa puolueeton, toisen tasavallan aikana
oli yya- sopimus (sotilasliittosopimus cccp:n kannalta katsottuna)

Vuosi 1944 oli iso rajapyykki, mutta eiköhän seuraava suuri rajavuosi ole EU:hun liittyminen?

Asioita voi katsoa myös toisesta näkökulmasta: 1944-1991 Suomesta kehittyi moderni hyvinvointivaltio ja kommunistit integroitiin. Suomettuminen oli kuitenkin lähinnä eliittiä koskeva asia.

[Ciccio]

Venäjällä perustettu SKP ei integroitunut Suomeen, Neuvostoliiton Suomen valloitusyrityksen 1939 - 1944 jälkeen sen kannatus riitti ainoastaan SKDL:n perustamiseen.

Vaaran vuosikymmenelläkään, 1970- luvulla, vallankumousyrityksistä ei tullut mitään, NKP moittikin usein SKP:tä saamattomuudesta.

SKP:n johto ja enemmistö, Saarislaiset olivat vallankumouksen menettelytavoista eri mieltä Taistolaisten kanssa.
Taistolaisstalinistien osaa kutsuttiin "telaketjulinjaksi", se halusi CCCP:n suoraa hyökkäystä Suomeen.

Vallankumoukseen kommunistit Suomessa ideologiansa mukaisesti pyrkivät, menettelytavoista heillä oli eriäviä käsityksiä keskenään, "integroituminen" olisi merkinnyt Suomen muuttumista kansandemokratiaksi.

Veikko Palvo